Tietoa verkostosta Den nordiske trebyen

Konferenssin päätteeksi Trondheimissa kokoontuneet puukaupungin ystävät (yli 220 henkilöä!) ilmaisivat toiveensa, että yhteistyö jatkuisi The Nordic Wooden City -verkoston muodossa._cc781905-5cde-3194-bb3b- 136bad5cf58d_

 

Nyt pimeys ja kylmä ovat valloittaneet Pohjoismaat, mutta verkostoidea ei lepää.Verkoston hallitus (joka nimitettiin Trondheimin viimeisessä pöytäkirjassa) piti 2. joulukuuta ensimmäisen kokouksensa Bygningskulturens Husissa osoitteessa Borgergade 111 Kööpenhaminassa (missä tanskalaisella yhdistyksellä on toimitilat). Agendan kärjessä olivat verkoston tavoitteet ja tarkoitus (puisen kaupungin sielu!), sitten keskusteltiin toiminnasta, organisaatiosta ja säännöistä, taloudesta, mahdollisista rahoittajista, jäsenmaksusta, kielestä, logosta ja verkkosivuista._cc781905 -5cde-3194-bb3b-136bad5cf58d_

​

Pohjoismaista puukaupunkia esiintyy monissa muunnelmissa, mutta siinä on yhteinen perusta, puukaupungin sielu: se on kulttuuriperintö (paikkakohtaisella identiteetillä), elinympäristö (asuinympäristö omalla mittakaavallaan ja suunnitelmakuviollaan) ja kohde. Se on kestävä (sosiaalisesti, teknisesti ja taloudellisesti), mutta samalla se tarvitsee sääntöjä ravintola-alalle ja muutokselle jne. Yhteisen perustan muodostaminen on yksi verkoston tärkeimmistä tehtävistä.  

​

Verkoston päätehtäviin kuuluu myös

• järjestää puinen kaupunkikonferenssi kuten Trondheimissa, vuosittain tai kahden vuoden välein, seuraavan kerran alustavasti keväällä 2018 ja Ruotsissa 

• perustaa puisen kaupungintoimiston (sihteeristön), joka vuosina 2017-18 tulee on osaksi ruotsalaisen yhdistyksen Tukholman toimistoa sillä periaatteella, että seuraavan konferenssin järjestävä maa vastaa myös sihteeristö kauden aikana (ja verkkosivusto)

• sisäänkäynnistää pienempiä, temaattisia seminaareja, joiden teemoina ovat Säännöt yksityiskohtaisissa suunnitelmissa, Matkailu ja käsityömenetelmät, voidaan järjestää valituissa puukaupungeissa 

• kutsua opintomatkoille ja muotoilemaan tutkimusprojekteja ja tutkintojen aiheita pohjoismaisiin yliopistoihin

 

Hallitus puhui myös kielikysymyksestä. Konferenssin suomenkielisten osallistujien kesken tehdyn kyselyn jälkeen todettiin, että skandinaavisen linjan jatkamiselle on vahva kannatus, jos tanskalaiset "ruotsoivat" ääntämisensä ja jos englantia saa käyttää "varakielenä" keskusteluissa. . 

​

Verkoston varsinaisia jäseniä ovat (ehdotuksen mukaan) kunnat, yliopistot, teollisuuslaitokset ja neljä yhdistystä, jotka kaikki ovat sitoutuneet Pohjoismaiseen puukaupunkiin. Yritykset ja yksityishenkilöt, asiantuntijat ja kiinnostuneet yleisöt voivat olla tukijäseniä. 

​

Tule rohkeasti ideoimaan liiketoimintasuunnitelmaa! Voit vapaasti kommentoida (muita) skandinaavisia kieliä! Oliko hyvä ymmärtää tanskaa ja norjaa? Voisiko jotain tehdä helpottamiseksi?Johtokunta toivottaa tervetulleeksi näkemyksiä ja ajatuksia, jotka ovat saattaneet syntyä Trondheimissa ja jotka tulisi ottaa mukaan verkoston laatiessa suunnitelmiaan. 

​

Jäsenyyskutsu lähetetään vuodenvaihteen jälkeen kaikille Trondheimin osallistujille ja muille mahdollisille jäsenille. 

 

Hallitukseen kuuluu neljä kuntaa ja neljä yhdistystä. Kuntia edustavat Lucia Botero Hoyos, Eksjö, Jess Heinemann, Ærøskøbing, Tanja Røskar, Risør ja Jussi Telaranta, Raumo. Yhdistyksiä edustavat Leif Kahrs Jæger, Fortidsminneforeningen (puheenjohtaja), Tuulikki Kiilo, Byggnadsvårdenin verkosto Suomessa, Hans Sandström, Ruotsin rakennussuojeluliitto ja Søren Vadstrup, Landsforeningen for Bygnings- og Landskabskultur. Björn Ohlén Ruotsin kiinteistöteknisten palvelujen liitosta on valittu hallitukseen seuraavan suunnitellun konferenssin kanssa.

​