TrästadseminaariTarinoiden kaupunki – mitä kadut muistavatmeni maaliin 5-6. toukokuuta Borgåssa, Suomessa. Tapahtuma oli yksi ensimmäisistä seminaareista, jotka kutsuivat osallistujia kaupunkiin pitkän pandemiaan liittyvien rajoitusten jälkeen. Lähes sata osallistujaa eri puolilta Pohjoismaita tapasi Taidetehtaalla ja Kulturhuset Grandissa kahden päivän ajan ja lähti sitten opastetuille kierroksille kaupungin kaduilla jalan ja pyörällä. Seminaari päättyi opastetulle bussikierrokselle Lovisan kaupunkiin, jossa tutustuttiin säilyneeseen puiseen kaupunkiympäristöön ja siihen, kuinka lovislaiset avaavat ovensa kaikille, jotka haluavat nähdä, kuinka ihmiset elävät ja elävät keskellä kulttuuria. ja historiallinen aarre.

 

Seminaarin tavoitteena oli vahvistaa verkostoamme ja tällä kertaa jakaa kokemuksia siitä, kuinka tarinat vaikuttavat tapaamme tulkita, arvostaa ja kokea puukaupunkia. Mitä tarinat ovat ja miksi tarinat ovat tärkeitä puukaupungin säilyttämisen ja kehittämisen kannalta?

 

Henkilökohtainen näkökulma kysymykseen siitä, miksi tietyt paikat, ympäristöt ja rakennukset koetaan niin arvokkaiksi, voi olla suuri merkitys päätöksenteolle ja yleiselle mielipiteelle kaupunkisuunnittelua ja -kehitystä koskevissa yhteyksissä. Tämä pätee, vaikka paikat ja esineet eivät aina täytä kaikkia arkkitehtonisia kriteerejä. Tarinoiden avulla voimme laajentaa ymmärrystämme ihmisten ja kaupunkitilojen välisestä suhteesta. Suhde kertoo joskus jostain niin suuresta kuin identiteetistä, mutta se voi olla myös perusta syvemmälle arvopohjalle. Seminaarin aikana osallistujat kuulivat eri alojen ammattilaisten kertovan suhteestaan puukaupunkiin. Tarinoiden välissä oli uusia tutkimustuloksia mm. kestävä kehitys ja ihmisten käyttäytyminen julkisessa kaupunkitilassa.

 

Elokuvaohjaaja Klaus Härön elokuville on ominaista se, että tarina on vahvasti sidottu valkokankaalla näkyvään ympäristöön. Pääpuhuessaan Klaus kertoi meille, että ennen kuin hän löytää tärkeimmät kuvauspaikat, hän on yhtä eksyksissä kuin ilman näyttelijöitä. Ja lisäksi, kun hän on löytänyt tarinalle sopivat ympäristöt, hän on pyrkinyt käsittelemään käsikirjoituksen niin, että se todella istuu näissä ympäristöissä. Restaurointimaalausmestari Airi Kallio kertoi, että hän työskentelee vain sellaisissa ympäristöissä, joita hän rakastaa ja arvostaa. Ennen kuin hän avaa kahvilan tai ravintolan puukaupungissa, hän haluaa tietää rakennuksesta kaiken ja sitten tehdä puukaupungin perinnössä tukevia ja tarinaa eteenpäin vieviä töitä. Trästadenin kokoushuoneet ovat kautta aikojen herättäneet luovaa ajattelua ja keskustelua kaupungin tulevaisuudesta. Rakennuksen varustaminen kestävällä tavalla kahvilatoimintaa varten luo edellytykset puukaupungin asukkaille jatkaa kokoontumista mielipiteiden ja tarinoiden jakamiseen.

 

Arkkitehti Iida Kalakoski kertoi, mitä pohjoismaisen puukaupungin kanonisointi merkitsi ja mitä uusia kysymyksiä meillä on tänään edessämme. Kalakoski uskoo, että meidän tulee jatkuvasti haastaa osaamistamme ja mm. osaa puolustaa ilmastotyötä jopa puukaupungissa. Luennolla tavallisesta, pohjoismaisesta puukaupungista ja sen omasta tarinasta eli siitä, miten se näkee historiansa ja miten se haluaa nähdä sen tulevaisuudessa, Hans Sandström, arkkitehti ja yksi verkoston alullepanijoista, nosti esiin lisätulkintoja koskien. kanonisointi. Siinä on pohjimmiltaan kyse elämänlaadun tavoittelusta, ihmisten ja heidän tarpeidensa ja toiveiden asettamisesta etusijalle. Muutokset arvopohjassamme ja puukaupunkiverkostomme luoneet voimat ja sitoutuminen ovat sittemmin avanneet silmät puukaupungin ominaisuuksiin. Sen valossa, mitä tiedämme ilmastonmuutoksesta ja kestävästä kehityksestä tänään, voisi sanoa, että puukaupungin kannattajat olivat aikaansa edellä.

 

Verkosto Nordic Wooden City näkee tulevaisuuden täynnä uusia tarinoita kaupungeissamme. Jokainen on tervetullut kertomaan tarinaansa ja myötävaikuttamaan siihen, että pidämme hyvää huolta puukaupungeistamme ja siellä asuvista ja työskentelevistä!

 

Tiivistelmä Dan Mollgren, valokuvat Hans Sandström